ADHD, opiskelu ja oppiminen

ADHD vaikuttaa oppimiseen kaikilla koulutusasteilla. ADHD-opiskelijat kohtaavat ainutlaatuisia haasteita, mutta heillä on myös erityisiä vahvuuksia, joita voidaan hyödyntää oikeanlaisella tuella.

ADHD vaikuttaa monella tasolla: tarkkaavuuteen, toiminnanohjaukseen, motivaatioon ja oppimisympäristön kokemiseen. Nämä vaikutukset vaihtelevat yksilöittäin, mutta oikeilla työkaluilla ja tuella ADHD voi olla esteen sijaan voimavara.

Tässä artikkelissa tarkastellaan ADHD:n vaikutuksia opiskeluun sekä tarjotaan konkreettisia vinkkejä ja ratkaisuja ADHD-opiskelijoille ja niitä tukevalle lähipiirille.

Artikkeli tarjoaa myös vinkkejä korkeakouluille ja opetuksen ammattilaisille ADHD-ystävällisempiin ratkaisuihin.

🎯 Kaipaatko selkeyttä opiskeluun?

ADHD-valmennuksessa etsitään yhdessä työkaluja, jotka sopivat juuri sinun tavallesi oppia ja toimia. Olitpa sitten korkeakouluopiskelija, ammatillisen koulutuksen parissa tai uudelleen opiskelun äärellä, valmennus voi auttaa rakentamaan toimivampaa arkea.

Valmennuksessa keskitymme mm. rutiinien rakentamiseen, ajanhallintaan, stressinsäätelyyn ja siihen, miten hyödyntää ADHD:n tuomia vahvuuksia kuten luovuutta, nopeaa reagointia ja idearikkautta.

[Ota yhteyttä tai lue lisää ADHD-valmennuksesta täältä →]

(Lisää linkki julkaistavaan artikkeliin tai yhteydenottosivulle)

Miten ADHD vaikuttaa opiskeluun?

ADHD vaikuttaa oppimiseen monella tasolla. Kyse ei ole vain keskittymisvaikeuksista, vaan usein koko oppimisprosessin säätelystä. Seuraavassa käydään läpi keskeisiä alueita, joihin ADHD tyypillisesti vaikuttaa opiskelun aikana.

Tarkkaavaisuus

ADHD:n myötä keskittyminen voi olla sirpaleista ja herkästi häiriintyvä. Pitkäkestoiset tehtävät, yksitoikkoinen opiskelu tai ympäristön häiriötekijät katkaisevat helposti fokuksen. Dr. Russell Barkley (2020) on todennut, että ADHD-opiskelijat pystyvät keskittymään keskimäärin vain 40–60 % ajasta verrattuna neurotyypillisiin opiskelijoihin.

Työmuisti

Työmuisti toimii ikään kuin aivojen tilapäisenä muistiinpanoalustana. ADHD voi heikentää kykyä pitää mielessä monimutkaisia ohjeita, yhdistää aiemmin opittua uuteen tietoon ja hallita monivaiheisia projekteja. Tämä vaikeuttaa esimerkiksi luentojen seuraamista ja tehtävien suunnittelua.

Hyperaktiivisuus ja impulsiivisuus

Joillekin ADHD näyttäytyy fyysisenä levottomuutena ja liikkeen tarpeena, mikä ei aina sovi perinteiseen luokkahuoneympäristöön. Impulsiivisuus voi puolestaan ilmetä nopeina päätöksinä, keskeytyksinä tai kärsimättömyytenä esimerkiksi ryhmätöissä ja tenteissä.

Toiminnanohjaus

Toiminnanohjauksella tarkoitetaan kykyä suunnitella, aloittaa, ohjata ja saattaa loppuun tehtäviä. ADHD voi heikentää tätä kokonaisuutta, mikä näkyy:

  • vaikeutena aloittaa tehtäviä

  • ajan hahmottamisen haasteina

  • motivaation ailahtelevuutena

  • taipumuksena lykätä asioita viime tinkaan (prokrastinaatio)

Näihin voi kuitenkin vaikuttaa – oikeilla menetelmillä ja rakenteilla toimintakyky voi parantua merkittävästi.

ADHD eri koulutusasteilla

Perusopetus

Peruskoulussa ADHD voi näkyä haasteina lukemisen ja kirjoittamisen oppimisessa, keskittymisessä sekä ryhmässä toimimisessa. Sosiaaliset taidot saattavat kehittyä eri tahtiin kuin muilla ikätovereilla, ja impulsiivisuus voi vaikeuttaa vuorovaikutusta. Samalla monet ADHD-oppilaat tuovat luokkaan energiaa, luovuutta ja uudenlaista ajattelua, joka rikastuttaa oppimisympäristöä.

Lukio

Lukiovaihe tuo mukanaan kasvavan vastuun omasta oppimisesta. Suuremmat projektit, aikataulupaineet ja jatkuvasti vaihtuvat kurssikokonaisuudet voivat kuormittaa ADHD-opiskelijaa, erityisesti ilman selkeitä rakenteita ja tukitoimia. Toisaalta tämä vaihe voi myös tuoda tilaisuuksia oivaltaa omia vahvuuksia: esimerkiksi kiinnostuksen kohteisiin keskittyminen voi lisätä motivaatiota ja helpottaa opiskelua.

Korkeakoulu

Korkeakouluun siirtyminen on monelle ADHD-opiskelijalle käännekohta. Opiskelun itsenäisyys, pitkän aikavälin suunnittelu ja vastuun kantaminen omasta arjesta voivat tuntua ylivoimaisilta ilman tukea. Tutkimusten mukaan jopa 55 % ADHD-opiskelijoista keskeyttää korkeakouluopinnot (Quinn & Madhoo, 2020).

Samalla korkeakouluympäristö voi tarjota enemmän vapautta, joustavuutta ja mahdollisuuksia rakentaa omannäköinen opintopolku. Kun opiskelija saa käyttöönsä sopivat tukikeinot ja oppii tunnistamaan omat vahvuutensa, ADHD ei ole este menestyksekkäälle opiskelulle — vaan voi olla sen salainen ase. Siirtyminen korkeakouluun on monelle ADHD-opiskelijalle vaikea vaihe. 55 % keskeyttää opinnot (Quinn & Madhoo, 2020). Haasteet liittyvät itsenäiseen työskentelyyn, ajanhallintaan ja sosiaalisiin suhteisiin. Toisaalta korkeakoulu voi tarjota enemmän joustavuutta ja mahdollisuuksia erikoistua kiinnostaviin aiheisiin.

Korkeakouluopiskelijan erityishaasteet ja ratkaisut

Korkeakouluopinnot vaativat itsenäisyyttä, pitkäjänteisyyttä ja kykyä hallita useita samanaikaisia tehtäviä – juuri niitä alueita, joilla ADHD tuo usein haasteita. Onneksi samoihin alueisiin voidaan myös vaikuttaa konkreettisin keinoin. Alla esitellyt haasteet ja ratkaisut perustuvat sekä tutkimustietoon että käytännön kokemuksiin ADHD-opiskelijoiden tukemisesta.

Toiminnanohjauksen vaikeudet

Opintojen suunnittelu, aikataulutus ja tehtävien aloittaminen voivat tuntua ADHD-opiskelijalle kaoottisilta. Kalenterien käyttö, tehtävien pilkkominen pieniin osiin ja ulkoisen tuen, kuten opintovalmentajan tai tukihenkilön hyödyntäminen, voivat auttaa rakentamaan rutiineja ja vähentämään kuormitusta.

Torjuntaherkkyys (RSD)

Monet ADHD-opiskelijat kokevat torjuntaherkkyyttä, jolloin esimerkiksi negatiivinen palaute voi tuntua lamauttavalta. Tämän takia turvallinen ja kannustava opiskeluympäristö on erityisen tärkeä. Opettajien ja ohjaajien empaattinen asenne sekä selkeä ja rakentava palaute voivat tehdä merkittävän eron.

Aistiherkkyys ja ylikuormittuminen

Luentosalien häly, kirkkaat valot ja ryhmätöiden sosiaalinen kuormitus voivat nopeasti väsyttää ADHD-opiskelijaa. Yksilölliset opiskelupaikat, melua vaimentavat kuulokkeet ja mahdollisuus opiskella etänä tai rauhallisissa tiloissa tukevat keskittymistä ja jaksamista.

Aikaisen tuen merkitys

Mitä varhaisemmassa vaiheessa tuki käynnistyy, sitä paremmat mahdollisuudet opiskelijalla on menestyä. Korkeakoulujen tulisi tarjota matalan kynnyksen palveluita jo opintojen alussa: esimerkiksi ohjauskeskusteluja, ADHD-osaavaa neuvontaa ja selkeitä ohjeita erilaisten tukien hakemiseen.

Oikea-aikainen, opiskelijan omista tarpeista lähtevä tuki ei ainoastaan helpota arkea – se voi ratkaista jatko-opintojen jatkuvuuden ja opiskelijan hyvinvoinnin kannalta olennaisia solmukohtia.

Oppimisympäristön merkitys ja mukautukset

Oppimisympäristöllä on merkittävä rooli ADHD-opiskelijan suoriutumisessa ja hyvinvoinnissa. Ympäristön pienilläkin muutoksilla voi olla suuri vaikutus keskittymiseen, kuormittumiseen ja oppimismotivaatioon. Tässä osiossa tarkastellaan sekä tyypillisiä haasteita että ratkaisuja, jotka tukevat ADHD-opiskelijoita opinnoissaan.

Haasteet perinteisessä luokkaympäristössä

Perinteinen opetustilanne ei aina ole ADHD-opiskelijalle optimaalinen. Tyypillisiä haasteita ovat:

  • Pitkät paikallaan istumisen jaksot ilman mahdollisuutta liikkua

  • Äänet, liike ja visuaaliset häiriötekijät

  • Opetusmenetelmien yksipuolisuus (esimerkiksi pelkkä luento ilman visuaalista tai toiminnallista tukea)

  • Tiukat aikataulut ja määräajat, jotka eivät huomioi yksilöllisiä rytmejä

Miltä ADHD-ystävällinen oppimisympäristö näyttää?

Optimaalinen ympäristö ottaa huomioon neurokirjon tarpeet ja tarjoaa joustavuutta, rakennetta ja selkeyttä:

  • Mahdollisuus tauottaa työskentelyä ja liikkua tarvittaessa

  • Häiriötekijöiden vähentäminen esimerkiksi kuulokkeiden tai rauhallisten tilojen avulla

  • Visuaalisesti selkeä ja järjestetty tila

  • Monikanavainen opetus (teksti, ääni, kuva, toiminta)

  • Selkeä rakenne, aikataulut ja visuaaliset tukimateriaalit

Tukikeinot, jotka tekevät eron

Seuraavat keinot voivat parantaa huomattavasti ADHD-opiskelijan arkea:

  • Yksilölliset oppimissuunnitelmat (esim. HOJKS tai vastaava korkeakoulun tukisuunnitelma)

  • Lisäaika tenteissä ja tehtävissä

  • Tehtävien pilkkominen pienempiin osiin ja välitavoitteiden asettaminen

  • Rauhallinen koetila ilman ulkoisia häiriötekijöitä

  • Teknologiset apuvälineet, kuten tekstistä puheeksi -ohjelmat, ajanhallintasovellukset ja muistikorttisovellukset

Tehokkaat opiskelustrategiat ADHD-opiskelijoille

ADHD-opiskelu ei vaadi täydellisyyttä — vaan fiksuja, sinulle sopivia tapoja oppia. Tämä osio tarjoaa käytännössä testattuja strategioita, jotka auttavat hallitsemaan keskittymistä, ajankäyttöä ja omaa opiskelurytmiä. Vinkit sopivat kaikenikäisille opiskelijoille: lukiolaisille, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa opiskeleville.

1. Pomodoro-tekniikka: rytmitä työskentelyä

  • Työskentele 25 minuuttia, pidä sitten 5 minuutin tauko.

  • Toista sykli neljä kertaa, ja pidä sen jälkeen pidempi (15–20 min) tauko.

  • Käytä ajastinta (ei puhelinta!) ja suunnittele tehtävät etukäteen.

  • Pomodoro auttaa ehkäisemään ylikuormitusta ja pitämään fokuksen.

2. Active Recall ja muistikortit

  • Kertaa opittua aktiivisesti: testaa itseäsi, älä vain lue uudestaan.

  • Käytä digitaalisia muistikorttisovelluksia, kuten Anki.

  • Menetelmä siirtää tiedon tehokkaammin pitkäkestoiseen muistiin.

3. Feynman-tekniikka: opeta se itsellesi

  • Yritä selittää opittava asia kuin selittäisit sen 12-vuotiaalle.

  • Tämä selkeyttää ajatuksia ja paljastaa mahdolliset aukot ymmärryksessä.

  • Erinomainen tekniikka tentteihin ja gradun kirjoittamiseen.

4. Ajatuskartat ja visuaalinen jäsentely

  • Jäsentele asioita visuaalisesti ajatuskartoilla tai mind mapeilla.

  • Käytä korostusvärejä, mutta vältä ylikoristelua.

  • Visuaalinen oppiminen toimii monille ADHD-opiskelijoille paremmin kuin pelkkä tekstin lukeminen.

5. Häiriöiden hallinta: suojaa keskittymistäsi

  • Käytä vastamelukuulokkeita tai kuuntele ruskeaa kohinaa taustalla.

  • Sulje ilmoitukset ja käytä some-estosovelluksia (Forest, Freedom, Cold Turkey).

  • Pidä muistilappu lähettyvillä — kirjoita siihen häiritsevät ajatukset ja palaa niihin myöhemmin ("pysäköintimenetelmä").

6. Marmorikuulatekniikka: seuraa tarkkaavaisuutta

  • Laita purkkiin kuula aina, kun saat fokuksesi takaisin keskeytyksen jälkeen.

  • Tekniikka auttaa huomaamaan edistymistä ja vahvistaa tarkkaavaisuuden säätelyä.

7. Aististimulaatio ja mikroliike

  • ADHD-aivot hyötyvät pienestä liikkeestä ja ärsykkeistä.

    • Pureskele purkkaa

    • Käytä fidget-lelua tai stressipalloa

    • Kuuntele luonnonääniä, kahvilamelua tai ambient-musiikkia

  • Kokeile opiskella kävellen: kuuntele opetusmateriaalia äänitiedostona.

8. Motivointikeinot ja viivyttelyn purku

  • Pilko tehtävät konkreettisiksi mikrotavoitteiksi.

    • "Kirjoita kaksi lausetta teoriaosaan" toimii paremmin kuin "kirjoita gradu".

  • Pelillistä opiskelua esim. Forestin tai Habitican avulla.

  • Opiskele toisen ihmisen kanssa (body doubling) — live tai videopuhelun välityksellä.

  • "Study with me" -videot luovat seuraa ja rytmiä opiskeluun.

9. Palkitse itsesi tietoisesti

  • ADHD-aivot toimivat parhaiten välittömällä palautteella.

  • Jokaisesta suoritetusta tehtävästä voi seurata pieni palkinto:

    • kahvitauko

    • sarjan jakso

    • kävelylenkki

    • jotain hyvää syötävää

  • Tärkeää on myös opetella nauttimaan onnistumisista, ei vain suorittamaan eteenpäin.

10. Aivosumun ehkäisy ja palautuminen

  • Syö ja juo tasaisesti — vältä sokeripiikkejä ja raskaita aterioita.

  • Nuku riittävästi ja noudata säännöllistä unirytmiä.

  • Tee asioita, jotka tuottavat iloa ja palautumista — ja pidä niistä listaa.

  • Harjoita tietoista läsnäoloa esim. lyhyiden YouTube-mindfulness-videoiden avulla.

Muista: sinulle ei tarvitse sopia kaikki keinot. Etsi 2–3 toimivaa tapaa, jotka auttavat sinua säännöllisesti — se riittää. Jokainen pienikin muutos on askel kohti sujuvampaa arkea ja oppimista.

ADHD-ystävälliset opiskelutaidot ovat opittavissa

ADHD voi haastaa opiskelua monin tavoin, mutta se ei tarkoita, että oppiminen olisi mahdotonta tai väistämättä kuormittavaa.

Oikeilla strategioilla, toimivilla rutiineilla ja yksilöllisellä tuella ADHD-opiskelija voi rakentaa itselleen opiskelutavan, joka ei vain toimi, vaan myös tuntuu hyvältä.

ADHD-ystävälliset opiskelutaidot ovat kuten mitkä tahansa muutkin taidot: niitä voi harjoitella ja kehittää.

Jos haluat selkeyttä opiskeluarjen kaaokseen, lisää toimivuutta ajankäyttöön tai tukea keskittymiseen, ADHD-valmennus voi auttaa. Yhdessä etsimme työkaluja, jotka sopivat juuri sinun tapaan oppia, työskennellä ja elää.

Lue lisää ADHD-valmennuksesta tai varaa maksuton alkukartoitus.

Edellinen
Edellinen

ADHD ja maskaus: Selviytymiskeino, joka uuvuttaa

Seuraava
Seuraava

ADHD-naiset ja ystävyys