ADHD-seulontatesti aikuisille

Ohje: Vastaa jokaiseen kysymykseen sen perusteella, kuinka usein oire tai tilanne on ollut osa elämääsi. ADHD-oireet alkavat tyypillisesti jo lapsuudessa tai nuoruudessa, vaikka ne saattavat voimistua tai muuttua eri elämänvaiheissa. Oireet voivat vaihdella esimerkiksi stressin, hormonaalisten muutosten tai elämäntilanteen mukaan.

ℹ️ Lisätietoa tyttöjen ja naisten alidiagnosoinnista

▼

ADHD jää tytöillä ja naisilla usein tunnistamatta useista syistä:

  • Oireet näyttäytyvät eri tavalla: Tytöillä esiintyy enemmän tarkkaavuusongelmia kuin ulospäin näkyvää ylivilkkautta tai impulsiivisuutta
  • Oireiden peittely: Tytöt oppivat jo nuorena olemaan "kilttejä" ja sopeutumaan, mikä piilottaa ADHD-oireita
  • Kompensaatiostrategiat: Monet tytöt työskentelevät kovemmin kompensoidakseen vaikeuksiaan, mikä viivästyttää diagnoosia
  • Tutkimus pohjautuu poikiin: Suurin osa ADHD-tutkimuksesta on tehty pojilla, joten diagnoosikriteerit kuvaavat paremmin poikien oireita
  • Hormonaaliset tekijät: Hormonaaliset vaihtelut (kuukautiset, raskaus, vaihdevuodet) voivat vaikuttaa oireiden voimakkuuteen
  • Muut diagnoosit: Tytöillä ADHD diagnosoidaan usein vasta kun he hakeutuvat hoitoon ahdistuksen tai masennuksen vuoksi
  • Viive diagnoosissa: Tytöt diagnosoidaan keskimäärin 4-5 vuotta myöhemmin kuin pojat
Huomio: Tämä on epävirallinen seulontatesti, joka on kehitetty ADHD-kirjallisuuden pohjalta. Se ei korvaa ammattilaisen tekemää arviointia.

Osa I: Tarkkaavaisuus ja keskittyminen

Tämä osio kartoittaa vaikeuksia tarkkaavaisuuden ylläpitämisessä, organisointikyvyssä ja muistissa.

1. Minulla on vaikeuksia kiinnittää huomiota yksityiskohtiin, teen huolimattomuusvirheitä töissä tai muissa tehtävissä.

2. Minun on vaikeaa pitää yllä keskittymistäni pitkään jatkuvissa tilanteissa (esim. luennot, keskustelut, lukeminen).

3. Ihmiset sanovat minulle, etten kuuntele tai että olen ajatuksissani kun he yrittävät puhua minulle.

4. Huomaan välillä, etten seuraa annettuja ohjeita loppuun asti. Saatan aloittaa innokkaasti, mutta tekeminen jää kesken.

5. Minulla on vaikeuksia tehtävieni organisoinnissa (esim. ajanhallinta, paperityö, tavaroiden järjestys).

6. Huomaan vältteleväni tai lykkääväni tehtäviä, jotka vaativat pitkäkestoista keskittymistä tai henkistä ponnistelua (kuten opiskelua tai raporttien kirjoittamista).

7. Kadotan jatkuvasti tärkeitä tavaroita (esim. avaimet, lompakko, puhelin, laskut).

8. Häiriinnyn helposti erilaisista ärsykkeistä (esim. ajatukset harhailevat, äänet keskeyttävät työnteon).

9. Minulla on vaikeuksia keskittyä ja harhaudun omiin ajatuksiini kun yritän tehdä tehtäviä jotka eivät tunnu kiinnostavilta minulle.

Osa II: Aktiivisuus ja impulssikontrolli

Tämä osio kartoittaa haasteita motorisen ja sisäisen levottomuuden sekä impulssien hallinnassa.

10. Tunnen sisäistä levottomuutta. Minulla on vaikeuksia rentoutua kunnolla tai pysyä paikoillani.

11. Huomaan usein näprääväni tai liikuttelevani käsiäni tai pieniä esineitä (kuten kynää tai hiuksia), tai heiluttavani jalkaani.

12. Puhun hyvin nopeasti tai paljon, ja minun on vaikea pysähtyä, kun olen kiihtynyt.

13. Minulla on taipumus vastata tai puhua, ennen kuin kysymys on kokonaan esitetty.

14. Minun on vaikeaa odottaa vuoroani ryhmätilanteissa, jonoissa tai liikenteessä.

15. Saatan tehdä päätöksiä hetken mielijohteesta, enkä aina ehdi pysähtyä miettimään seurauksia niin paljon kuin haluaisin.

16. Lähden usein ostamaan tai varaamaan asioita hetken mielijohteesta, ilman riittävää suunnittelua.

17. Minulla on taipumus uppoutua liikaa yhteen asiaan, jolloin muut velvollisuudet saattavat jäädä taka-alalle.

18. Minulla on esiintynyt riskialtista käyttäytymistä.

Osa III: Toiminnanohjaus

Tämä osio kartoittaa arjen hallintaan liittyviä haasteita, jotka eivät välttämättä näy ulospäin.

19. Minulla on vaikeuksia aloittaa tehtäviä, vaikka tietäisin niiden olevan tärkeitä.

20. Minun on vaikea arvioida aikaa, joka kuluu tehtävien suorittamiseen tai paikalle saapumiseen ajoissa.

21. Minulla on vaikeuksia suunnitella monivaiheisia projekteja tai asettaa tehtäviä tärkeysjärjestykseen.

22. Minulla on vaikeuksia siirtyä tehtävästä toiseen (jään helposti jumiin yhteen asiaan).

23. Jätän projekteja tai tehtäviä kesken, jos kiinnostukseni tai energiani lopahtaa.

24. Minun on vaikea motivoida itseäni tehtäviin, joissa ei ole välittömiä palkintoja tai seurauksia.

Osa IV: Tunteiden säätely ja mieliala

Tämä osio kartoittaa oireita, jotka ovat yleisiä aikuisten ADHD:ssä.

25. Reagoin hyvin tunteellisesti tilanteisiin, joita muut saattavat pitää pikkujuttuina.

26. Olen äärimmäisen herkkä kritiikille, torjunnalle tai tunteelle, että olen pettänyt jonkun.

27. Minun on vaikea rauhoittua, kun tunteeni ovat kerran kiihtyneet, ja tunnetila voi jäädä päälle pitkäksi aikaa.

28. Koen usein äärimmäistä ylikuormittumisen tunnetta arkipäivän rutiineista, mikä saa minut vetäytymään tai välttämään vastuita.

29. Tunteideni vuoristorata on jatkuvaa ja häiritsee toimintakykyäni.

30. Minulla on jatkuvasti kielteisiä ajatuksia itsestäni (esim. "Olen laiska, kyvytön, en onnistu koskaan").

Tuloksesi

Kokonaispisteet

Maksimi 90 pistettä

Osa I: Tarkkaavaisuus ja keskittyminen

Maksimi 27 pistettä

Osa II: Aktiivisuus ja impulssikontrolli

Maksimi 27 pistettä

Osa III: Toiminnanohjaus

Maksimi 18 pistettä

Osa IV: Tunteiden säätely ja mieliala

Maksimi 18 pistettä

Tulosten tulkinta

Osa I - Tarkkaavaisuus ja keskittyminen

Osa II - Aktiivisuus ja impulssikontrolli

Osa III - Toiminnanohjaus

Osa IV - Tunteiden säätely ja mieliala

Kokonaistulos

Muistutus: Tämä on epävirallinen seulontatesti, eikä se korvaa ammattilaisen tekemää arviointia.

Jos saavutit korkeita pistemääriä ja koet merkittävää haittaa arjessasi:

  1. Hakeudu ammattilaisen arvioon: Vain kokenut psykiatri, lääkäri tai psykologi voi tehdä virallisen ADHD-diagnoosin.
  2. Älä tee itse diagnoosia: Oireet saattavat muistuttaa myös muita tiloja, kuten masennusta, ahdistusta tai traumaa, jotka voivat esiintyä ADHD:n kanssa samanaikaisesti. Täsmällinen diagnoosi on oleellinen hoidon kannalta.

💡 Vinkki lääkärikäyntiä varten

Lääkärin vastaanotolle on hyvä ottaa mukaan muistiinpanoja siitä, miten ADHD-oireet näkyvät ja ovat aiemmin näkyneet omassa elämässäsi. Voit esimerkiksi kirjata:

  • Konkreettisia esimerkkejä arjen haasteista
  • Milloin oireet alkoivat (lapsuus, nuoruus, aikuisuus)
  • Miten oireet vaikuttavat työhön, opiskeluun tai ihmissuhteisiin
  • Mahdolliset selviytymiskeinot, joita olet kehittänyt

Lisätietoa ja tukea

📚 Kirjasuositukset

Suomenkieliset kirjat

  • Ai se olikin ADHD – Laura Wathén
  • ADHD-lapsen toiveet ja tarpeet – Sharon Saline, Psy.D.

Englanninkieliset kirjat

  • ADHD 2.0 – Edward M. Hallowell, M.D. & John J. Ratey, M.D.
  • Taking Charge of Adult ADHD – Russell A. Barkley, Ph.D.
  • Your Brain's Not Broken – Tamara Rosier, Ph.D.
  • Journeys Through ADDulthood – Sari Solden, M.S.
  • ADHD Girls to Women: Getting on the Radar – Lotta Borg Skoglund, M.D.
  • Allow Me to Interrupt: A Psychologist Reveals the Emotional Truth Behind Women's ADHD – Gilly Kahn, Ph.D.
  • ADHD for Smart Ass Women: How to Fall in Love with Your Neurodivergent Brain – Tracy Otsuka (sertifioitu ADHD-valmentaja)

🌐 Verkkolähteet

ADHD-liitto

ADHD-liitto tarjoaa neuvontaa, vertaistukea, kursseja ja ajantasaista tietoa ADHD:sta.

🔗 adhd-liitto.fi

Käypä hoito -suositus

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ylläpitämä näyttöön perustuva hoitosuositus ADHD:n diagnosoinnista, hoidosta ja kuntoutuksesta. Suositus kattaa sekä lapset, nuoret että aikuiset.

🔗 kaypahoito.fi/hoi50061

Suositus päivitetty toukokuussa 2025

Muistutus: Nämä resurssit tarjoavat arvokasta tietoa ja tukea, mutta ne eivät korvaa ammattilaisen arviointia. Jos epäilet ADHD:ta, hakeudu aina lääkärin vastaanotolle.